Innovatiivisten työkalujen, prosessien, laitteiden ja teknologioiden kehittäminen vastaamalla katastrofeihin ja hätätilanteisiin vaarallisissa olosuhteissa tapahtuvaa etsintä- ja pelastustoimintaa varten
Kehittää työkaluja, laitteita ja teknologioita — droneja, robotiikkaa, kaukokartoitusta, viestintää — etsintä- ja pelastustoimintaan vaarallisissa onnettomuustilanteissa.
Kuvaus
Odotettu tulos
Projektin tulosten odotetaan myötävaikuttavan johonkin tai kaikkiin seuraavista odotetuista tuloksista: Huippuluokan työkalujen, prosessien, laitteiden ja teknologioiden luominen, jotka parantavat eri toimijoiden sekä omaisuuserien, kuten ajoneuvojen, lentokoneiden ja raskaan kaluston, kykyjä onnettomuus- ja hätätilanteisiin vastaamisessa; olemassa olevat teknologiat huomioiden autonomisten droonien, robotiikan ja muiden erityisesti hätätilanteiden lääketieteelliseen hoitoon sekä etsintä- ja pelastustoimintaan vaarallisissa olosuhteissa, kuten metsäpaloissa, maanjäristyksissä ja laajamittaisissa tapahtumissa, kehittäminen; vasteen tehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä pelastuneille että hätätilanteiden toimijoille edistyneiden, teknologiaohjattujen ratkaisujen käyttöönoton kautta onnettomuustilanteissa; olemassa olevien EU-tason kapasiteettien, hätävarastojen ja varastoinnin tarpeiden huomioiminen omaisuuserien käyttöönotossa sekä niiden siirrettävyyden varmistaminen.
Kohdealue
Tämän aiheen kohdealueena on innovatiivisten työkalujen, laitteiden ja teknologioiden kehittäminen hätätilanteiden toimijoiden kyvykkyyksien parantamiseksi monimutkaisissa ja vaarallisissa onnettomuusympäristöissä. Hyödyntämällä älykkäiden suojavarusteiden, robotiikan, autonomisten järjestelmien, kaukokartoituksen, viestinnän ja ihmisen sensoriteknologioiden edistysaskeleita pyritään parantamaan hätätilanteiden lääketieteellisen vasteen ja etsintä- ja pelastustoiminnan tehokkuutta, turvallisuutta ja vaikuttavuutta erityisesti korkean riskin tilanteissa, kuten metsäpaloissa, maanjäristyksissä ja laajamittaisissa traumahäiriöissä. Ehdotusten tulisi tutkia innovatiivisten ratkaisujen suunnittelua, testausta ja validointia, jotka kykenevät suorittamaan kriittisiä tehtäviä onnettomuusalueilla. Näiden teknologioiden tulee olla räätälöityjä toimimaan äärimmäisissä olosuhteissa, mukaan lukien korkeat lämpötilat, epävakaat maastot ja heikko näkyvyys, ja niiden tulee olla hyödyllisiä kaikille henkilöille iästä, sukupuolesta tai toimintakyvystä riippumatta. Tutkimuksen tulee käsitellä haasteita, jotka liittyvät autonomiseen navigointiin, tekoälypohjaiseen päätöksentekoon, reaaliaikaiseen tilannetietoisuuteen sekä saumattomaan integrointiin olemassa oleviin onnettomuuksien hallintajärjestelmiin. Eri toimijoiden yhteistyötä tulee tukea markkinoille pääsyn varmistamiseksi. Pyrkimyksenä on parantaa eri alustojen, hätätilanteiden vastaajaryhmien ja kriisinhallintajärjestelmien välistä yhteentoimivuutta ja tiedonjakokykyä. Tämän tutkimuksen keskeinen osa-alue on teknologioiden käytännön käyttöönotto ja validointi kenttäharjoitusten ja simulaatioiden avulla todellisissa onnettomuustilanteissa. Käyttäjälähtöiset suunnittelumenetelmät, jotka korostavat inklusiivisuutta ja saavutettavuutta, varmistavat, että kehitetyt ratkaisut vastaavat hätätilanteiden toimijoiden operatiivisia tarpeita. Ehdotusten tulee kehittää johtamis- ja valvontaratkaisu, joka mahdollistaa kaikkien toimintojen organisoinnin varmistaen nopean, koordinoidun ja tehokkaan vasteen mihin tahansa onnettomuuteen sekä selkeän suunnitelman ratkaisujen käyttöönotosta projektin jälkeen. Hankkeiden tulee tehdä sidosryhmä- tai markkina-analyysi sekä laatia tiekartta tai suunnitelma kehitettyjen menetelmien, tulosten ja teknologioiden käyttöönotosta teollisuudessa, tutkimus- ja innovaatiokentässä sekä asianomaisille viranomaisille. Euroopan siviilisuojapoolin nykyiset vastekapasiteetit, kapasiteettivajeet, rescEU-strateginen reservi sekä EU:n varastointistrategia tulee ottaa huomioon tiekartassa tarpeisiin perustuvan lähestymistavan varmistamiseksi. Näin ollen ehdotukset voivat harkita innovaatioita raskaammille omaisuuserille, kuten tulvan torjuntaan ja suurtehoiseen pumppaukseen, kuljetus- tai vasteilmailukalustoon, suojarakennelmiin ja sähkögeneraattoreihin, maastopalokalustoon ja ilmasta käsin toimiviin palokoptereihin. Lisäksi ehdotusten tulee ottaa huomioon autonomisten teknologioiden käyttöönottoon liittyvät eettiset, oikeudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset hätätilanteiden vasteessa.
Mitä tämä tarkoittaa kaupungeille ja alueille
Siviilisuojaviranomaiset, palo- ja pelastuspalvelut sekä ensihoitajat toimivat konsortion käytännön toimijoina. Aiheen budjetti on 8 miljoonaa euroa; odotettavissa on 2 rahoitusta; noin 4 miljoonaa euroa per hanke. Hakuaika avautuu 6. toukokuuta 2026 ja päättyy 5. marraskuuta 2026. Kohdealueeseen kuuluvat kaukokartoitus ja autonomiset järjestelmät; Copernicus-hätätilakartoitus ja Galileo-paikannus ovat keskeisiä välineitä vastaajille metsäpaloissa ja maanjäristyksissä.
Keskeiset tiedot
Hakemuksen määräaika
5 November 2026, 17:00 (Brussels time)
Julkaistu
Aukeaa
Ohjelma
Kokonaisbudjetti
Projektia kohden
Odotetut avustukset
Yhteisrahoitusosuus
Kelpoisuus
Kelpoiset maat
Kelpoiset NUTS-alueet
—Kelpoiset organisaatiotyypit
Vähimmäiskonsortion koko
—Vähimmäismäärä kumppanimaista
—Kelpoisuusmuistiinpanot
Toimintatyyppi tämän aiheen osalta
HORIZON Innovaatiohankkeet (HORIZON kiinteä avustus).
Kuka voi hakea
- Mikä tahansa oikeushenkilö (julkinen taho, yksityinen taho, kansalaisjärjestö, yliopisto, tutkimuslaitos, pk-yritys, suuri yritys), joka on perustettu EU:n jäsenvaltioon (mukaan lukien merentakaiset maat ja alueet) tai Horizon Europen liitännäisvaltioksi.
- Horizon Europen liitännäisvaltiot on lueteltu EU:n rahoitus- ja hankintaportaalissa.
Konsortiovaatimus tälle aiheelle
Ehdotukset on jätettävä konsortiona, johon kuuluu vähintään 3 itsenäistä oikeushenkilöä, joista kukin on perustettu eri EU:n jäsenvaltioon tai Horizon Europen liitännäisvaltioksi, ja joista vähintään yhden on oltava EU:n jäsenvaltiossa.
Yhteisrahoitusosuus
- Tutkimus- ja innovaatiohankkeet (RIA): 100 % hyväksyttävistä suorista kustannuksista + 25 % kiinteä yleiskustannuskorvaus.
- Innovaatiohankkeet (IA): 70 % hyväksyttävistä suorista kustannuksista (100 % voittoa tavoittelemattomille oikeushenkilöille) + 25 % kiinteä yleiskustannuskorvaus.
- Koordinointi- ja tukitoimet (CSA): 100 %.
Soveltuva toimintatyyppi ilmoitetaan aiheen tiedoissa Rahoitus- ja hankintaportaalissa.
Rajoitukset ja erityistapaukset
- Luonnolliset henkilöt eivät ole oikeutettuja, paitsi yksityiset elinkeinonharjoittajat.
- Kansainväliset järjestöt ja JRC ovat oikeutettuja.
- Muut EU:n elimet eivät voi osallistua.
- Kolmansille osapuolille myönnettävä taloudellinen tuki on sallittua, jos aiheessa nimenomaisesti mainitaan.
EU:n rajoittavat toimenpiteet (SEUT 29 artikla / SFEU 215 artikla) ja EU:n ehdollisuustoimenpiteet (asetus 2020/2092) ovat voimassa. Tällä hetkellä tämä sulkee pois Unkarin julkisen edun rahastot, jotka on perustettu Unkarin lailla IX/2021 (neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/2506).
Avaruustiedon ehto
Jos hankkeessa käytetään satelliittipohjaista maapallon havainnointia, paikannusta, navigointia tai niihin liittyviä ajoituspalveluja, edunsaajien on hyödynnettävä Copernicus- ja/tai Galileo/EGNOS-järjestelmiä. Muita tietoja ja palveluja voidaan käyttää lisäksi.
Tämän aiheen vaatimat osallistujat
Tämä aihe edellyttää aktiivista osallistumista edunsaajina vähintään 2 käytännön toimijan (ensihoitajat) ja 2 lääketieteellisen hätätilanteen viranomaisen osalta vähintään 3 eri EU:n jäsenvaltiosta tai liitännäisvaltiosta.
Luokittelu
Teemakentät
Toimintatyypit
Avaruuteen liittyvyys
Taso B — avaruustyökaluja tarvitaan epäsuorasti haun tulosten saavuttamiseksi.
Avaruuspalvelut
Lähteet
HORIZON-CL3-2026-01-DRS-03
Tuotu 20. syyskuuta 2026
Sisaraiheet tässä haussa
Uusien riskitietoisuuden ja parannetun katastrofivalmiuden menetelmien suunnittelu
Suunnittelee uusia tapoja riskitietoisuuden lisäämiseksi sekä parannetuksi katastrofivalmiudeksi yhteisöille ja viranomaisille.
Monivaaralähestymistapa ja kumulatiiviset / ketjureaktiovaikutukset
Kehittää monivaaramenetelmän, joka käsittelee kertautuvia ja ketjuttuvia katastrofivaikutuksia.
Avoin aihe: innovaatioiden käyttöönoton edistäminen katastrofiriskiratkaisuissa
Edistää innovatiivisten katastrofiriskien hallintaratkaisujen käyttöönottoa demonstraatioiden ja markkina-analyysin avulla.
Ilmastoturvallisuus ja väestönsuojelu — ratkaisut ennen kriisiä ja kriisin jälkeen
Kehittää ilmasto- ja turvallisuusratkaisuja sekä siviilivalmiusjärjestelmiä, jotka kattavat kriisiä edeltävät ja jälkeiset vaiheet.
Työkalut ja prosessit kriittisen infrastruktuurin kuormitustestien tukemiseksi
Kehittää työkaluja ja prosesseja kriittisen infrastruktuurin virtuaalisiin ja fyysisiin kuormitustesteihin luonnon, vahingossa tapahtuvien ja tahallisten uhkien varalta.
Vihreän siirtymän turvallisuushaasteet kaupunki- ja esikaupunkialueilla
Käsittelee vihreän siirtymän aiheuttamia turvallisuushaasteita kaupunki- ja esikaupunkialueilla.
Kohdennetut innovatiiviset kyvykkyydet kriittisten toimijoiden luonnonvaaroja vastaan kestävyyden parantamiseksi
Rakentaa kohdennettuja innovatiivisia valmiuksia kriittisten toimijoiden kestävyyden parantamiseksi luonnonvaaroja vastaan.
Liittyvät mahdollisuudet
Kestävän ja älykkään kaupunkiliikkumisen tukeminen Euroopassa (CIVITAS)
Rahoittaa CIVITAS-aloitteen koordinointia: kestävien kaupunkiliikkumisratkaisujen jakamista ja laajentamista eurooppalaisten kaupunkien kesken.
Energiatehokas kaupunkien ja esikaupunkialueiden joukkoliikenne, jota täydentää yhteiskäyttöliikenne
Esittelee energiatehokkaita kaupunki- ja esikaupunkialueiden joukkoliikenteen ratkaisuja, joita täydentävät jaetun liikkumisen palvelut ilmastoneutraaleille kaupungeille.
Siirtyminen matalalämpöisiin lämmitysratkaisuihin kerrostaloissa
Demonstroi siirtymistä matalalämpöiseen lämmitykseen kerrostaloissa, jotka tukevat ilmastoneutraaleja kaupunkitavoitteita.