Uusien riskitietoisuuden ja parannetun katastrofivalmiuden menetelmien suunnittelu
Suunnittelee uusia tapoja riskitietoisuuden lisäämiseksi sekä parannetuksi katastrofivalmiudeksi yhteisöille ja viranomaisille.
Kuvaus
Odotettu tulos
Hankkeen tulosten odotetaan edistävän jotakin tai kaikkia seuraavista odotetuista tuloksista: Innovatiivisten työkalujen ja menetelmien kehittäminen riskitietoisuuden seuraamiseksi ja parantamiseksi koko yhteiskunnassa, erilaisten yhteisön näkökulmien integroiminen ja kehittyneiden teknologioiden hyödyntäminen; Ratkaisujen ja työkalujen kehittäminen ja käyttöönotto turvallisuuskulttuurin ja yhteisöjen yhteiskunnallisen resilienssin onnistuneeksi lisäämiseksi konkreettisin keinoin, ottaen huomioon myös syrjäytyneiden väestöryhmien osallisuus ja suojaaminen katastrofitilanteissa; Kattavien, osallistavien valmiussuunnitelmien laatiminen, jotka kattavat kaikki yhteiskunnan sektorit ja hallinnon tasot, varmistaen koordinoidut ja tehokkaat katastrovireaktiot (varhaisvaroituksesta varhaiseen toimintaan), mukaan lukien resurssien niukkuus; Resilienssiä ja sopeutumiskykyä vahvistavan reagointikehyksen perustaminen, joka parantaa yhteistyötä viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisen sektorin välillä, parantaen kokonaisvaltaista katastrofivalmiutta.
Laajuus
Koko yhteiskuntaa ja hallintoa kattavaan lähestymistapaan pohjautuen tämän aiheen tulisi edistää riskitietoisuuden ja katastrofivalmiuden parantamista innovatiivisten työkalujen, menetelmien ja kehysten kehittämisen kautta. Keskeisenä painopisteenä on erilaisten yhteiskunnallisten ja resilienssinäkökulmien integroiminen ottaen huomioon haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, varmistaa osallistava osallistuminen riskiviestintästrategioihin sekä hyödyntää saavutettavissa olevia kehittyneitä teknologioita ja prosesseja yleisön vaarojen ja haavoittuvuuksien (kuten sukupuoli, vammaisuus ja muut sosiaaliset tekijät ja kyvyt) ymmärryksen parantamiseksi. Pyrkimyksenä on suunnitella ja validoida uusia lähestymistapoja riskin havaitsemiseen ja viestintään, mukaan lukien digitaaliset alustat, immersiiviset teknologiat ja osallistavat työkalut, jotka edistävät kansalaisten osallistumista ja käyttäytymisen muutosta sekä villieläinten suojelua. Käyttäytymistieteelliset näkemykset ohjaavat hankkeita tehokkaiden väestön valmiutta edistävien menetelmien kehittämisessä, mukaan lukien riskiviestintä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää syrjäytyneisiin tai haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, jotta riskitietoisuuteen ja valmiusresursseihin pääsy olisi tasapuolista. Euroopan katastrofivalmiuden ja -reaktion vahvistamiseksi on selkeä tarve innovatiiviselle, yhteentoimivalle ratkaisulle, joka mahdollistaa uusien strategioiden kehittämisen riskitietoisuudessa ja katastrofien hallinnassa. Tällaisen ratkaisun tulee edistää saumatonta yhteistyötä viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan, paikallisyhteisöjen ja yksityisen sektorin välillä. Sen on tuettava kattavien valmiussuunnitelmien yhteiskehittämistä, jotka takaavat koordinoidun, vahvan, resilienssin ja tehokkaan reagoinnin laajaan katastrofitilanteiden kirjoon. Keskeistä tässä lähestymistavassa on komentokeskuksen integrointi, joka mahdollistaa keskitetyn tiedonhallinnan, tehokkaan koordinoinnin kaikkien sidosryhmien kesken sekä nopean, dataan perustuvan päätöksenteon hätätilanteissa.
Mitä tämä tarkoittaa kaupungeille ja alueille
Suunnittelee uusia lähestymistapoja riskitietoisuuden lisäämiseksi ja parannetun katastrofivalmiuden saavuttamiseksi — viestintä, käyttäytymistiede, kansalaisten osallistuminen riskienhallintaan, integrointi sosiaaliturvajärjestelmiin. Kaupungit, pelastusviranomaiset, kansalaisjärjestöt, koulut ja yliopistot osallistuvat tyypillisesti. Hankkeen koko noin 3 miljoonaa euroa rahoitusta kohden; haku päättyy 5. marraskuuta 2026.
Keskeiset tiedot
Hakemuksen määräaika
5 November 2026, 17:00 (Brussels time)
Julkaistu
Aukeaa
Ohjelma
Kokonaisbudjetti
Projektia kohden
Odotetut avustukset
Yhteisrahoitusosuus
Kelpoisuus
Kelpoiset maat
Kelpoiset NUTS-alueet
—Kelpoiset organisaatiotyypit
Vähimmäiskonsortion koko
—Vähimmäismäärä kumppanimaista
—Kelpoisuusmuistiinpanot
Kuka voi hakea
- Mikä tahansa oikeushenkilö (julkinen taho, yksityinen taho, kansalaisjärjestö, yliopisto, tutkimusorganisaatio, pk-yritys, suuri yritys), joka on perustettu EU:n jäsenvaltiossa (mukaan lukien merentakaiset maat ja alueet) tai Horizon Europe -liitännäismaassa.
- Horizon Europe -liitännäismaiden luetteloa ylläpidetään EU:n rahoitus- ja tarjousportaalissa.
Konsortiovaatimus tähän aiheeseen
Ehdotukset on jätettävä konsortiona, johon kuuluu vähintään 3 itsenäistä oikeushenkilöä, joista jokainen on perustettu eri EU:n jäsenvaltioon tai Horizon Europe -liitännäismaahan, ja joista vähintään yhden on oltava perustettu EU:n jäsenvaltioon.
Yhteisrahoitusprosentti
- Tutkimus- ja innovaatiohankkeet (RIA): 100 % hyväksyttävistä suorista kustannuksista + 25 % kiinteä yleiskustannuskorvaus.
- Innovaatiotoimet (IA): 70 % hyväksyttävistä suorista kustannuksista (100 % voittoa tavoittelemattomille oikeushenkilöille) + 25 % kiinteä yleiskustannuskorvaus.
- Koordinointi- ja tukitoimet (CSA): 100 %.
Sovellettava toimintatyyppi ilmoitetaan aihekohtaisessa tiedossa Rahoitus- ja tarjousportaalissa.
Rajoitukset ja erityistapaukset
- Luonnolliset henkilöt eivät ole oikeutettuja, paitsi yksityiset elinkeinonharjoittajat.
- Kansainväliset järjestöt ja JRC ovat oikeutettuja.
- Muut EU:n elimet eivät voi osallistua.
- Kolmansille osapuolille myönnettävä rahoitus on sallittua, jos aihe erikseen sen sallii.
EU:n rajoitustoimet (SEUT artikla 29 / SEUT artikla 215) ja EU:n ehdollisuusmekanismit (asetus 2020/2092) ovat voimassa. Tällä hetkellä tämä sulkee pois Unkarin julkisen edun rahastot, jotka on perustettu Unkarin lain IX/2021 nojalla (neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2506).
Avaruustietojen ehto
Jos hanke käyttää satelliittipohjaista maapallon havainnointia, paikannusta, navigointia tai niihin liittyviä ajoituspalveluita, edunsaajien on hyödynnettävä Copernicus- ja/tai Galileo/EGNOS-järjestelmiä. Muita tietoja ja palveluita voidaan käyttää lisäksi.
Tämän aiheen osallistujat
Tämä aihe edellyttää aktiivista osallistumista edunsaajina vähintään kolmelta organisaatiolta, jotka ovat perustettu vähintään kolmesta eri EU:n jäsenvaltiosta tai liitännäismaasta seuraavasti: (i) vähintään yksi kansalaisjärjestö (CSO); (ii) vähintään yksi viranomainen, joka vastaa katastrofiriskistä; (iii) vähintään yksi paikallisia tai alueellisia viranomaisia edustava organisaatio.
Tässä yhteydessä "katastrofiriskistä vastaavat viranomaiset" ovat kansallisen tason julkisia tahoja, joilla on laillisesti määritelty vastuu katastrofiriskien hallinnasta (Komissio vahvisti tämän 30.7.2026). Kaupunki tai alue ei kelpaa tällaiseksi viranomaiseksi, joten konsortiossa on oltava kansallinen siviilisuojaviranomainen tai vastaava. Kun aihe erikseen edellyttää paikallisia tai alueellisia viranomaisia, kuten yllä on mainittu, tähän ryhmään kuuluvat kaupungit tai alueet.
Luokittelu
Teemakentät
Toimintatyypit
Avaruuteen liittyvyys
Taso B — avaruustyökaluja tarvitaan epäsuorasti haun tulosten saavuttamiseksi.
Avaruuspalvelut
Lähteet
HORIZON-CL3-2026-01-DRS-01
Tuotu 20. toukokuuta 2026
Sisaraiheet tässä haussa
Monivaaralähestymistapa ja kumulatiiviset / ketjureaktiovaikutukset
Kehittää monivaaramenetelmän, joka käsittelee kertautuvia ja ketjuttuvia katastrofivaikutuksia.
Kehittää työkaluja, laitteita ja teknologioita — droneja, robotiikkaa, kaukokartoitusta, viestintää — etsintä- ja pelastustoimintaan vaarallisissa onnettomuustilanteissa.
Avoin aihe: innovaatioiden käyttöönoton edistäminen katastrofiriskiratkaisuissa
Edistää innovatiivisten katastrofiriskien hallintaratkaisujen käyttöönottoa demonstraatioiden ja markkina-analyysin avulla.
Ilmastoturvallisuus ja väestönsuojelu — ratkaisut ennen kriisiä ja kriisin jälkeen
Kehittää ilmasto- ja turvallisuusratkaisuja sekä siviilivalmiusjärjestelmiä, jotka kattavat kriisiä edeltävät ja jälkeiset vaiheet.
Työkalut ja prosessit kriittisen infrastruktuurin kuormitustestien tukemiseksi
Kehittää työkaluja ja prosesseja kriittisen infrastruktuurin virtuaalisiin ja fyysisiin kuormitustesteihin luonnon, vahingossa tapahtuvien ja tahallisten uhkien varalta.
Vihreän siirtymän turvallisuushaasteet kaupunki- ja esikaupunkialueilla
Käsittelee vihreän siirtymän aiheuttamia turvallisuushaasteita kaupunki- ja esikaupunkialueilla.
Kohdennetut innovatiiviset kyvykkyydet kriittisten toimijoiden luonnonvaaroja vastaan kestävyyden parantamiseksi
Rakentaa kohdennettuja innovatiivisia valmiuksia kriittisten toimijoiden kestävyyden parantamiseksi luonnonvaaroja vastaan.
Liittyvät mahdollisuudet
Kestävän ja älykkään kaupunkiliikkumisen tukeminen Euroopassa (CIVITAS)
Rahoittaa CIVITAS-aloitteen koordinointia: kestävien kaupunkiliikkumisratkaisujen jakamista ja laajentamista eurooppalaisten kaupunkien kesken.
Energiatehokas kaupunkien ja esikaupunkialueiden joukkoliikenne, jota täydentää yhteiskäyttöliikenne
Esittelee energiatehokkaita kaupunki- ja esikaupunkialueiden joukkoliikenteen ratkaisuja, joita täydentävät jaetun liikkumisen palvelut ilmastoneutraaleille kaupungeille.
Siirtyminen matalalämpöisiin lämmitysratkaisuihin kerrostaloissa
Demonstroi siirtymistä matalalämpöiseen lämmitykseen kerrostaloissa, jotka tukevat ilmastoneutraaleja kaupunkitavoitteita.