Monivaaralähestymistapa ja kumulatiiviset / ketjureaktiovaikutukset
Kehittää monivaaramenetelmän, joka käsittelee kertautuvia ja ketjuttuvia katastrofivaikutuksia.
Kuvaus
Odotettu tulos
Hankkeen tulosten odotetaan myötävaikuttavan johonkin tai kaikkiin seuraavista odotetuista tuloksista: Yhden vaaran järjestelmien integrointi monivaaramallien seuraavan sukupolven ennustemalleihin ketjureaktioiden (esim. helleaallot, tulvat, kuivuus, maanvyörymät, rankkasateet) ja meteorologisten, geofysikaalisten sekä teknologisten vaarojen vuorovaikutusten arvioimiseksi; Parannettu vaarojen ennustaminen ja reagointi mallien integroinnin ja alustojen yhteentoimivuuden tutkimuksen avulla; Kokonaisvaltaisten riskin ja resilienssin mittareiden kehittäminen monivaaran ehkäisystrategioiden tueksi, kattaen keskeiset fyysiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset; Analyysimallien parantaminen kehittyvän haavoittuvuuden huomioimiseksi ketjureaktioiden ja kumulatiivisten vaikutusten vuoksi numeeristen simulaatioiden ja kokeellisten testien avulla, mahdollisesti myös tekoälysovellusten tukemana; Luotettavan datan kerääminen (sama tarkkuus ja formaatti) sekä sen jakamisen ja analysoinnin menetelmät. Kaikkien järjestelmien yhteentoimivuus ja tiedon jakaminen ovat ratkaisevan tärkeitä, perustuen tarpeen tietää -periaatteeseen; Parannettu tiedon ja kokemusten jakaminen aiemmista hätätilanteista tulevien hätätilanteiden hallitsemiseksi, vahvistaen myös kansainvälistä tiedon ja datan vaihtoa EU-maiden kesken sekä varoituksesta varhaiseen toimintaan siirtymistä; Parannettu katastrofiriskin ja resilienssin hallinta yksittäisten ja useiden uhkien osalta kokonaisvaltaisella, systeemisellä ja poikkileikkaavalla lähestymistavalla, ottaen huomioon myös merkittävät muutokset kuten ilmastonmuutos, digitaalinen transformaatio, ympäristö- ja sosioekonomiset olosuhteet; Kokonaisvaltaisten riskin ja resilienssin mittareiden kehittäminen monivaaran ehkäisystrategioiden tueksi, kattaen keskeiset fyysiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset; Ratkaisut sisältävät fyysisten, sosiaalisten ja hallinnollisten järjestelmien analyysin ja ottavat huomioon EU:n kattavan riskien ja uhkien arvioinnin kehittämisen.
Laajuus
Monivaarariskin arvioinnin ja katastrofiresilienssin edistäminen on välttämätöntä. Rakentuen integroituihin kaikkia vaaroja kattaviin lähestymistapoihin, edistys saavutetaan yhdistämällä yhden vaaran mallit seuraavan sukupolven ennustejärjestelmiin, jotka pystyvät analysoimaan ketjureaktioita ja kumulatiivisia vaikutuksia. Keskeinen painopiste on varhaisessa ja ennakoivassa toiminnassa sekä meteorologisten, geofysikaalisten ja teknologisten vaarojen vuorovaikutusten ymmärryksen parantamisessa, mukaan lukien niiden yhteisvaikutukset yhteiskuntiin, talouksiin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Ehdotusten tulisi pyrkiä kehittämään ja validoimaan integroidut ennustemallit, jotka parantavat monivaaratilanteiden ennustamista ja hallintaa, tukevat joustavuutta ja laajennettavuutta sekä vastausten koordinointia hyödyntämällä reaaliaikaista dataa, tekoälypohjaista analytiikkaa ja kaukokartoitusteknologioita. Näiden mallien tulisi mahdollistaa parannettu vaarojen ennustaminen ratkaisemalla haasteita alustojen yhteentoimivuudessa ja datan vaihdossa, varmistaen, että erilaiset vaarojen seurantajärjestelmät paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla voivat tehokkaasti kommunikoida ja toimia synergisesti. Pyrkimyksissä tulisi myös tutkia alueellisten ja kansallisten vaaravaroitusjärjestelmien yhteentoimivuutta, parantaen globaalien ennustuskykyjen tasoa vaarojen, kuten äärimmäisten sääilmiöiden laukaisemien maanvyörymien tai maanjäristysten ja niiden jälkijäristysten kumulatiivisen vahingon mallinnuksen osalta. Tutkimuksen tulisi käsitellä puutteita vahinkojen arviointimalleissa ottamalla huomioon katastrofien ketjureaktiot ja pitkäaikaiset vaikutukset infrastruktuuriin, rakennettuun ympäristöön, toimitusketjuihin ja yhteisöjen moninaisiin tarpeisiin. Lisäksi ehdotusten tulisi edistää kehittyneiden työkalujen ja menetelmien kehittämistä monivaarojen yhdistettyjen vaikutusten arvioimiseksi kriittiseen infrastruktuuriin, varmistaen, että katastrofiriskien hallintastrategiat huomioivat sektoreiden väliset riippuvuudet. Tämä sisältää skenaarioihin perustuvan kuormitustestauksen, digitaalisten kaksosten riskimallinnuksen sekä tekoälypohjaiset päätöksenteon tukijärjestelmät.
Mitä tämä tarkoittaa kaupungeille ja alueille
Monivaaralähestymistapa sekä kumulatiiviset tai ketjureaktiovaikutukset — tutkimus ja operatiiviset työkalut, jotka ylittävät yhden vaaran skenaariot käsitelläkseen yhdistelmäilmiöitä (esim. kuumuus + kuivuus + metsäpalot + ilmanlaatu + sähkökatkot). Erittäin merkityksellistä alueellisille pelastusviranomaisille ja monille ilmastovaaroille altistuneille kaupungeille. Hankkeen koko noin 4 miljoonaa euroa per avustus; hakuaika päättyy 5. marraskuuta 2026.
Keskeiset tiedot
Hakemuksen määräaika
5 November 2026, 17:00 (Brussels time)
Julkaistu
Aukeaa
Ohjelma
Kokonaisbudjetti
Projektia kohden
Odotetut avustukset
Yhteisrahoitusosuus
Kelpoisuus
Kelpoiset maat
Kelpoiset NUTS-alueet
—Kelpoiset organisaatiotyypit
Vähimmäiskonsortion koko
—Vähimmäismäärä kumppanimaista
—Kelpoisuusmuistiinpanot
Kuka voi hakea
- Mikä tahansa oikeushenkilö (julkinen elin, yksityinen elin, kansalaisjärjestö, yliopisto, tutkimusorganisaatio, pk-yritys, suuri yritys), joka on perustettu EU:n jäsenvaltiossa (mukaan lukien merentakaiset maat ja alueet) tai Horizon Europe -liitännäismaassa.
- Horizon Europe -liitännäismaiden luetteloa ylläpidetään EU:n rahoitus- ja tarjousportaalissa.
Konsortion sääntö tämän aiheen osalta
Ehdotukset on jätettävä konsortiolta, joka koostuu vähintään kolmesta itsenäisestä oikeushenkilöstä, joista jokainen on perustettu eri EU:n jäsenvaltioon tai Horizon Europe -liitännäismaahan, ja joista vähintään yhden on oltava perustettu EU:n jäsenvaltioon.
Yhteisrahoitusaste
- Tutkimus- ja innovaatiohankkeet (RIA): 100 % hyväksyttävistä suorista kustannuksista + 25 % kiinteä välillisten kustannusten osuus.
- Innovaatiohankkeet (IA): 70 % hyväksyttävistä suorista kustannuksista (100 % voittoa tavoittelemattomille oikeushenkilöille) + 25 % kiinteä välillisten kustannusten osuus.
- Koordinointi- ja tukitoimet (CSA): 100 %.
Sovellettava toimintatyyppi ilmoitetaan aiheen tiedoissa Rahoitus- ja tarjousportaalissa.
Rajoitukset ja erityistapaukset
- Luonnolliset henkilöt eivät ole oikeutettuja, paitsi yksityiset elinkeinonharjoittajat.
- Kansainväliset järjestöt ja JRC ovat oikeutettuja.
- Muut EU:n elimet eivät voi osallistua.
- Kolmansille osapuolille myönnettävä taloudellinen tuki on sallittua, mikäli aihe erikseen sen sallii.
EU:n rajoittavat toimet (SEUT artikla 29 / SEUT artikla 215) ja EU:n ehdollisuustoimet (asetus 2020/2092) ovat voimassa. Tällä hetkellä tämä sulkee pois Unkarin julkisen edun rahastot, jotka on perustettu Unkarin lain IX/2021 nojalla (neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2506).
Avaruustietojen ehto
Jos hanke käyttää satelliittipohjaista maapallon havainnointia, paikannusta, navigointia tai niihin liittyviä ajoituspalveluja, edunsaajien on hyödynnettävä Copernicus- ja/tai Galileo/EGNOS-järjestelmiä. Muita tietoja ja palveluja voidaan käyttää lisäksi.
Tämän aiheen vaatimat osallistujat
Tämä aihe edellyttää vähintään kahden katastrofiriskin tai kriisiviestinnän vastuullisen viranomaisen sekä kahden paikallisen tai alueellisen katastrohatoimista vastaavan viranomaisen aktiivista osallistumista edunsaajina vähintään kolmesta eri EU:n jäsenvaltiosta tai liitännäismaasta.
Tässä tarkoituksessa "katastrofiriskistä vastaavat viranomaiset" ovat kansallisella tasolla toimivia julkisia elimiä, joilla on laillisesti määritelty vastuu katastrofiriskien hallinnasta (komissio vahvisti tämän 30.7.2026). Kaupunki tai alue ei kelpaa tällaiseksi viranomaiseksi, joten konsortiossa tulee olla kansallinen siviiliviranomainen tai vastaava. Mikäli aihe erikseen pyytää paikallisia tai alueellisia viranomaisia, kuten yllä lainattu, kaupunki tai alue sopii tähän rooliin.
Luokittelu
Teemakentät
Toimintatyypit
Avaruuteen liittyvyys
Taso B — avaruustyökaluja tarvitaan epäsuorasti haun tulosten saavuttamiseksi.
Avaruuspalvelut
Lähteet
HORIZON-CL3-2026-01-DRS-02
Tuotu 20. toukokuuta 2026
Sisaraiheet tässä haussa
Uusien riskitietoisuuden ja parannetun katastrofivalmiuden menetelmien suunnittelu
Suunnittelee uusia tapoja riskitietoisuuden lisäämiseksi sekä parannetuksi katastrofivalmiudeksi yhteisöille ja viranomaisille.
Kehittää työkaluja, laitteita ja teknologioita — droneja, robotiikkaa, kaukokartoitusta, viestintää — etsintä- ja pelastustoimintaan vaarallisissa onnettomuustilanteissa.
Avoin aihe: innovaatioiden käyttöönoton edistäminen katastrofiriskiratkaisuissa
Edistää innovatiivisten katastrofiriskien hallintaratkaisujen käyttöönottoa demonstraatioiden ja markkina-analyysin avulla.
Ilmastoturvallisuus ja väestönsuojelu — ratkaisut ennen kriisiä ja kriisin jälkeen
Kehittää ilmasto- ja turvallisuusratkaisuja sekä siviilivalmiusjärjestelmiä, jotka kattavat kriisiä edeltävät ja jälkeiset vaiheet.
Työkalut ja prosessit kriittisen infrastruktuurin kuormitustestien tukemiseksi
Kehittää työkaluja ja prosesseja kriittisen infrastruktuurin virtuaalisiin ja fyysisiin kuormitustesteihin luonnon, vahingossa tapahtuvien ja tahallisten uhkien varalta.
Vihreän siirtymän turvallisuushaasteet kaupunki- ja esikaupunkialueilla
Käsittelee vihreän siirtymän aiheuttamia turvallisuushaasteita kaupunki- ja esikaupunkialueilla.
Kohdennetut innovatiiviset kyvykkyydet kriittisten toimijoiden luonnonvaaroja vastaan kestävyyden parantamiseksi
Rakentaa kohdennettuja innovatiivisia valmiuksia kriittisten toimijoiden kestävyyden parantamiseksi luonnonvaaroja vastaan.
Liittyvät mahdollisuudet
Kestävän ja älykkään kaupunkiliikkumisen tukeminen Euroopassa (CIVITAS)
Rahoittaa CIVITAS-aloitteen koordinointia: kestävien kaupunkiliikkumisratkaisujen jakamista ja laajentamista eurooppalaisten kaupunkien kesken.
Energiatehokas kaupunkien ja esikaupunkialueiden joukkoliikenne, jota täydentää yhteiskäyttöliikenne
Esittelee energiatehokkaita kaupunki- ja esikaupunkialueiden joukkoliikenteen ratkaisuja, joita täydentävät jaetun liikkumisen palvelut ilmastoneutraaleille kaupungeille.
Siirtyminen matalalämpöisiin lämmitysratkaisuihin kerrostaloissa
Demonstroi siirtymistä matalalämpöiseen lämmitykseen kerrostaloissa, jotka tukevat ilmastoneutraaleja kaupunkitavoitteita.