Etämittauksen ja paikan päällä tehtyjen biodiversiteettihavaintojen integrointi kohti täysin yhteentoimivaa havainto- ja tietokehystä

Odotettu tulos

Hankkeen tulosten odotetaan edistävän kaikkia seuraavia odotettuja tuloksia: vahvistavan luotettavaa, politiikkalähtöistä ekosysteemien arviointia, luonnonsuojelua ja ennallistamissuunnittelua sekä biodiversiteetin kehityssuuntien ennustamista tarkoituksenmukaisen datan pohjalta, tukien siten EU:n biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteita; tutkijoiden, käytännön toimijoiden ja päätöksentekijöiden kyvykkyyden vahvistamista parantaa biodiversiteetin seurantakäytäntöjä ja täyttää tiedon aukkoja yhdistämällä dataa ja havaintoja eri sensoreista ja alustoilta, kuten omics-pohjaisesta datasta (genomiikka, transkriptiomiikka, metabolomiikka), erilaisista paikan päällä tehdyistä havainnoista satelliittipohjaiseen kaukokartoitukseen; paikan päällä kerättyjen aineistojen käytettävyyden parantamista koulutus- ja validointiresursseina tilastollisille, koneoppimiseen ja kehittyneisiin tekoälypohjaisiin menetelmiin, tukien sovelluksia kuten elinympäristöluokittelu, ekosysteemien kartoitus ja biodiversiteetin kehityssuuntien ennustaminen.

Laajuus

EU:n biodiversiteettistrategian vuodelle 2030, Kunming-Montrealin globaalin biodiversiteettikehyksen tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen arviointi vaativat johdonmukaisia, integroituneita ja pitkäaikaisia seurantamenetelmiä, joita tukevat FAIR-periaatteiden (löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleenkäytettävyys) mukaiset tietojärjestelmät. Monet olemassa olevat paikan päällä kerätyt aineistot (esim. genomiikka-arvioinnit, maaperänäytteet, drooni- ja lentokonehavainnot) eivät ole alun perin suunniteltu satelliittikaukokartoituksen integrointia varten (esim. validointiin ja kalibrointiin, integroituihin dataprodukteihin tai tiedon tilastolliseen skaalaamiseen) ja niiltä puuttuu rakenne, käyttöliittymä ja metatiedot, jotka tukisivat kehittynyttä analytiikkaa, mukaan lukien tekoälyä. FAIR-data lajeista ja ekosysteemeistä auttaa myös varmistamaan, että biodiversiteetin säilyttäminen on keskeinen osa muitakin sektoreita, kuten maataloutta, liikennettä, energiaa tai biotaloutta. Tarvitaan systeemisiä, harmonisoituja tai standardoituja biodiversiteettitietoja maanpinnan tasolla tukemaan tekoälysovelluksia genomin tasolta avaruuteen ja rakentamaan tietämystämme elinympäristöjen, lajien, ekosysteemien tilasta ja kehityssuunnista sekä taantumisen syistä. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi ehdotusten tulee: kehittää ja validoida tarkoituksenmukaiset moniaistiset biodiversiteettidatan integrointijärjestelmät, jotka mahdollistavat omics- ja paikan päällä kerätyn datan harmonisoinnin ja integroinnin kaukokartoitusdatan kanssa avaruus- tai suborbitaalisilta alustoilta sekä sosioekologisen ja ilmastodatan kanssa ekosysteemin tilan ja heikkenemisen arvioinnin parantamiseksi sekä biodiversiteetin kehityssuuntien ennustemallinnuksen tukemiseksi kansainvälisellä, alueellisella ja eurooppalaisella tasolla; kehittää konkreettisia teknisiä kyvykkyyksiä, jotka vastaavat monipuolisiin käyttötapauksiin maalla, makeissa vesissä ja meriekosysteemeissä jäsenvaltioissa ja niihin assosioiduissa maissa. Tätä varten ehdotusten tulee tunnistaa ja priorisoida kriittiset biodiversiteettitiedon aukot ja niiden datatarpeet, keskittyen ennakoivaan analytiikkaan ja tekoälyn hyödyntämiseen, ja vastata niihin suunnittelemalla dataintegraatiomenetelmiä, jotka tukevat tieteellisiä ja poliittisia tarpeita, mukaan lukien biodiversiteetin suojelun, ennallistamisen ja kestävän käytön tavoitteet sekä muut niihin liittyvät poliittiset päämäärät; kehittää demonstraatio- ja verifikaatiotapauksia, jotka keskittyvät tiettyihin ekosysteemeihin EU:n ekosysteemityypityksen ja elinympäristöjen puitteissa, mukaan lukien ekotoonit, jotka on tunnistettu paineen alla oleviksi tai ennallistamisen prioriteeteiksi. Ehdotusten tulee ottaa huomioon sosioekonomiset paineet ja toiminnot, jotka vaikuttavat ekosysteemeihin, mukaan lukien maa- ja merenkäyttö sekä saastepäästöt (esim. maatalous, vesiviljely, urbanisaatio, luonnonvarojen hyödyntäminen ja hallintakäytännöt).

Mitä tämä tarkoittaa kaupungeille ja alueille

Alueelliset ja paikalliset luonnonsuojeluviranomaiset sekä suojelualueiden hallinnoijat toimivat seurantakehyksen käyttäjinä yhdessä tutkijoiden kanssa. Aiheeton budjetti 10 miljoonaa euroa; odotetaan myönnettävän 2 apurahaa; noin 5 miljoonaa euroa hanketta kohden. Hakuaika avautuu 20. huhtikuuta 2027 ja päättyy 22. syyskuuta 2027. Kyseessä on nimenomaan avaruuteen liittyvä haku: aihe on olemassa yhdistämään satelliittikaukokartoitus maalla kerättyyn dataan, palvellen luonnon ennallistamisasetuksen seurantatehtäviä.