Käyttäjälähtöiset ja avoimet innovaatiotoimet maaperän terveyden parantamiseksi (Living Labs)

Odotettu tulos

Toimintojen tulee olla linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kansainvälisten tavoitteiden kanssa ja erityisesti edistää EU:n maastrategiaa vuodelle 2030, EU:n biodiversiteettistrategiaa vuodelle 2030, nollapäästötoimintasuunnitelmaa sekä maaperän seuranta- ja resilienssidirektiivin ehdotusta. Laajemmin toiminnot tukevat myös EU:n pyrkimyksiä Ukrainan pitkäaikaiseen jälleenrakentamiseen, keskittyen maaperän saastumisen vähentämiseen ja ennallistamisen edistämiseen Ukrainan suunnitelman mukaisesti. Hankkeen tulosten odotetaan myötävaikuttavan kaikkiin seuraaviin odotettuihin lopputuloksiin: vahvistetut alueelliset tutkimus- ja innovaatioekosysteemit sekä parannetut valmiudet osallistaviin, monitieteisiin ja poikkitieteisiin tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteistyön tutkimuksen, käytännön ja politiikan välillä maaperän terveydentilaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi Ukrainassa sotatoimien ja muiden epäsuorien paineiden seurauksena; maaperään liittyvän ja käytäntölähtöisen tiedon lisääntynyt hyödyntäminen viljelijöiden, maanomistajien, metsänhoitajien, paikallisviranomaisten ja muiden asianomaisten sidosryhmien keskuudessa maaperän terveyden ja siihen liittyvien ekosysteemipalveluiden parantamiseksi; päättäjien tietoisuuden syventäminen paikallisista tarpeista ja rajoitteista maaperän terveyden, kestävän hoidon käytäntöjen ja innovatiivisten teknologioiden osalta maaperän heikkenemisen torjumiseksi, mukaan lukien sotatoimien aiheuttamat vaikutukset, mikä tukee tehokasta ja räätälöityä politiikan suunnittelua.

Toiminnan laajuus

Ukrainan maaperät altistuvat heikkenemiselle ravinteiden väärinkäytön, happamoitumisen, eroosion, tiivistymisen, suolaantumisen ja saastumisen vuoksi, ja sota pahentaa tilannetta vapauttamalla myrkyllisiä aineita, mikä aiheuttaa pitkäaikaista vahinkoa sekä ekosysteemeille että ihmisten terveydelle [1]. Sotatoimien aikana maaperä on yksi ympäristön eniten kärsivistä osista, ja se altistuu mekaaniselle, kemialliselle ja fysikaaliselle heikkenemiselle [2]. Sota on myös häirinnyt tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, mikä vaikeuttaa entisestään maan kykyä vastata maaperän heikkenemiseen liittyviin ongelmiin. Erityisesti, kuten ennen sotaa, Ukrainan innovaatiokenttä tarvitsi jo tukea poliittisilta, sääntelyllisesti ja lainsäädännöllisiltä puitteilta sekä kehittyneempiä ja parannettuja innovaatioita [3]. Ehdotusten tulee: kartoittaa ja tunnistaa keskeiset sidosryhmät (esim. tutkijat, innovaattorit, viljelijät, metsänhoitajat, maanomistajat, alueiden suunnittelijat, paikallisviranomaiset, kansalaiset, kansalaisjärjestöt, päättäjät) sekä olemassa olevat merkittävät EU:n aloitteet, hankkeet sekä tieto- ja innovaatiotoimintajärjestelmät (esim. temaattiset verkostot, AKIS, osallistavat, monitieteiset ja poikkitieteiset tutkimus- ja innovaatiohankkeet) Ukrainassa; tunnistaa ja analysoida tutkimus- ja innovaatioekosysteemin haasteet, mahdolliset tiedon, taitojen ja osaamisen puutteet käyttäjälähtöisissä, paikallisiin olosuhteisiin perustuvissa poikkitieteisissä tutkimus- ja innovaatioekosysteemeissä, erityisesti maaperän heikkenemiseen ja maaperän terveyteen liittyvissä kysymyksissä, jotka johtuvat sotatoimien vaikutuksista [4]; sekä tutkia mahdollisia synergioita, yhteistyömahdollisuuksia sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa tunnistettujen aloitteiden, hankkeiden ja tieto- ja innovaatiotoimintajärjestelmien kanssa; kartoituksen ja analyysin pohjalta laatia taitojen kehittämiseen ja tiedonsiirtoon keskittyvä strategia, joka painottuu kahteen pääalueeseen: sidosryhmien kykyjen vahvistamiseen osallistua ja myötävaikuttaa osallistaviin, monitieteisiin ja poikkitieteisiin tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin sekä tiedon siirtoon.

Mitä tämä tarkoittaa kaupungeille ja alueille

Elävä laboratorio -toimintaa ja innovaatiohankkeita maaperän terveyden parantamiseksi, erityisesti kaupunkien reuna-alueilla ja maaseutu-kaupunkivyöhykkeillä. Kaupungit ja alueet voivat osallistua elävän laboratorion isäntinä yhdessä tutkimusorganisaatioiden ja viljelijäosuuskuntien kanssa. Hankkeen koko on noin 2,5 miljoonaa euroa per apuraha; hakuaika päättyy 23. syyskuuta 2026.