Maaseutuyhteisöjen kyvyn vahvistaminen selviytyä kriiseistä

Odotettu tulos

Hankkeen tulosten odotetaan myötävaikuttavan kaikkiin seuraaviin odotettuihin tuloksiin: maaseutuyhteisöt vahvistuvat hyödyntämällä parantunutta kykyä ennakoida, varautua ja toipua ilmasto-, ympäristö- ja sosioekonomisista shokeista; paikallista hallintoa vahvistetaan ja siitä tehdään osallistavampaa nuorten aktiivisen osallistumisen avulla erilaisiin shokkeihin vastaamisessa; maaseudun erityispiirteet kriisivalmiudessa ja -hallinnassa ymmärretään paremmin kaikilla hallinnon tasoilla, mikä mahdollistaa kohdennetummat toimenpiteet kriisivalmius- ja hallintasuunnitelmissa.

Laajuus

Onnistuneiden ehdotusten tulee edistää maaseutualueiden kestävää, tasapainoista, oikeudenmukaista ja osallistavaa kehitystä tukien EU:n maaseutualueiden pitkän aikavälin vision ja sen tavoitteiden toteuttamista, joiden mukaan EU:n maaseutualueista tulee vahvempia, yhteydessä olevia, kestäviä ja vauraampia vuoteen 2040 mennessä. Onnistuneiden ehdotusten tulee myös tukea maatalouden ja elintarviketuotannon visiota ja sen tavoitetta edistää reiluja elin- ja työoloja elinvoimaisilla maaseutualueilla sekä komission prioriteettia ylläpitää elämänlaatua vahvistamalla ilmastonmuutokseen sopeutumista, varautumista ja solidaarisuutta. Geopoliittinen tilanne ja ilmastonmuutos asettavat uusia haasteita, joihin ihmisten on vastattava paikallisella tasolla. Tutkimus ja innovaatio voivat tukea maaseutuyhteisöjä näyttöön perustuvilla ja osallistavilla menetelmillä ennakoimaan, varautumaan ja toipumaan erilaisista shokeista samalla kun rakennetaan kestävyyttä. Ehdotusten tulee: arvioida erilaiset shokit (määritelty äkillisiksi häiriöiksi), jotka voivat vaikuttaa maaseutuyhteisöjen toimeentuloon, hyvinvointiin, sukupuolten välisiin eroihin ja kestävyyteen. Näihin shokkeihin voivat kuulua kriittisen infrastruktuurin häiriöt (esim. energiavajeet, liikenteen häiriöt, viestintäkatkokset) sekä taloudelliset (esim. työpaikkojen menetykset, talous- ja finanssikriisit, markkinoiden epävakaus), sosio-kulttuuriset ja demografiset (esim. sosiaaliset konfliktit, terveyskrisit, muuttoliike) sekä ympäristöilmiöt (esim. luonnonkatastrofit, ilmastonmuutos, äärimmäiset sääilmiöt, ekosysteemihäiriöt); mitata maaseutuyhteisöjen kestävyyttä asianmukaisin indikaattorein arvioimalla shokkien alkuperäistä vaikutusta ja toipumiskykyä; edistää osallistavaa, osallistavaa ja ennakoivaa hallintoa aktivoimalla naisten, nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osallistuminen katastrofiriskien vähentämisen ja hallinnan suunnitteluun ja toteutukseen, vahvistaen näin paikallista hallintoa ja varmistamalla heidän tarpeidensa ja näkökulmiensa täysipainoisen huomioimisen suunnittelussa ja päätöksenteossa; tunnistaa ja mobilisoida paikallisia resursseja yhteisöpohjaisen sopeutumisen ja kestävyyden vahvistamiseksi sekä tukea ratkaisujen yhteissuunnittelua, jotka auttavat ennakoimaan, varautumaan ja toipumaan ympäristö- ja sosioekonomisista shokeista; tukea kaikkia hallinnon tasoja (paikallinen, alueellinen, kansallinen, eurooppalainen ja kansainvälinen) ymmärtämään maaseudun haavoittuvuuksia ilmasto-, ympäristö- ja sosioekonomisille shokeille sekä suunnittelemaan, arvioimaan, toteuttamaan ja arvioimaan tehokkaita vastaus- ja toipumisstrategioita; Ehdotusten odotetaan rakentavan jo olemassa olevien tulosten pohjalle ja tekevän yhteistyötä tämän aiheen alla rahoitettujen muiden toimien sekä Horizon Europen muiden asiaankuuluvien hankkeiden kanssa. Ehdotusten tulee sisältää tehtävä ja asianmukaiset resurssit näiden yhteistyömuotojen varmistamiseksi. Ehdotusten tulee myös tukea maaseudun näkökulmasta Resilience Dashboards -työkalun kehittämistä, jonka on laatinut Yhteinen tutkimuskeskus (JRC).

Mitä tämä tarkoittaa kaupungeille ja alueille

Maaseutukunnat, paikalliset toimintaryhmät ja alueviranomaiset, painottaen nuorten osallistamista paikalliseen hallintoon. Aiherahoitus 15 miljoonaa euroa; odotettavissa 3 apurahaa; noin 5 miljoonaa euroa hanketta kohden. Hakuaika alkaa 20. huhtikuuta 2027; päättyy 23. syyskuuta 2027. Maaseutualueilla on usein puutteita maaperäantureissa; satelliittipohjaiset vaaratilanne- ja ilmastotiedot täyttävät tämän aukon riskinarvioinnissa.