Ilmastonmuutokseen sopeutumisen virheiden ymmärtäminen ja välttäminen

Odotettu tulos

Projektin tulosten odotetaan edistävän kaikkia seuraavia tavoitteita: olemassa oleva näyttö virheellisestä sopeutumisesta kerätään kattavasti, ja uutta tietoa tuotetaan EU:n keskeisiin tietovarantoihin, kuten Climate-ADAPTiin tai EU:n sopeutumismission portaaliin; riskin ja sopeutumisen arviointikehyksiä parannetaan integroimalla paremmin virheellisen sopeutumisen ulottuvuus; ohjeistukset ja työkalut virheellisen sopeutumisen ehkäisy- ja korjausstrategioihin tehdään saataville sopeutumisen sidosryhmille asianmukaisilla tasoilla, ja ne ohjaavat EU:n ja jäsenvaltioiden sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien suunnittelua ja toteutusta.

Toiminnan laajuus

Viimeaikaiset ilmastotiedot, jotka osoittavat ennennäkemättömiä lämpötiloja ja äärimmäisiä sääilmiöitä, korostavat kiireellistä tarvetta nopeaan, systeemiseen ja kokonaisvaltaiseen sopeutumiseen ilmastonmuutoksen kasvavien vaikutusten hillitsemiseksi kaikissa luonnollisissa ja hallinnoiduissa järjestelmissä. Vaikka sopeutuminen on välttämätöntä, ei täysin informoidut toimet voivat kääntyä itseään vastaan, aiheuttaen vakavia tahattomia seurauksia tai lyhytaikaisia, kestämättömiä hyötyjä. Tässä yhteydessä virheellinen sopeutuminen tarkoittaa sopeutumistoimia, jotka tahattomasti lisäävät haitallisten ilmastoon liittyvien seurausten riskiä, esimerkiksi lisäämällä kasvihuonekaasupäästöjä tai ilman epäpuhtauksia, aiheuttaen sosioekonomisia, biodiversiteettiin ja ympäristöön liittyviä kompromisseja, lisäämällä tai siirtämällä haavoittuvuutta sekä lisäten sosiaalista epätasa-arvoa. Suurin osa sopeutumissuunnitelmista ja toteutetuista toimista on suhteellisen uusia, joten vaikka virheellisiä sopeutumistapauksia dokumentoidaan yhä enemmän, näyttö on edelleen niukkaa ja hajanaista, kuten viimeisimmät IPCC-raportit vahvistavat. On tarpeen oppia lisääntyvästä virheellisen sopeutumisen näytöstä eri sektoreilla ja alueilla sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti, jotta virheellinen sopeutuminen voidaan estää politiikan suunnittelussa ja toteutuksessa (esim. EU:n sopeutumisstrategian osalta). Toimien tulee kattaa kaikki seuraavat näkökohdat: edistää ymmärrystä ja tunnistamista niistä tekijöistä, jotka johtavat virheelliseen sopeutumiseen laajassa kirjoissa järjestelmiä, sosioekonomisia ja ympäristöolosuhteita. Analyysin tulee olla kattava ja ottaa huomioon integroitu ja systeeminen lähestymistapa (mukaan lukien sosiaalitieteiden ja humanististen tieteiden näkökulmat virheellisen sopeutumisen syihin ja monimuotoisiin ajureihin, kuten prioriteettien ja sektoreiden välisiin kompromisseihin ja palautteisiin, huonoon päätöksentekoon ja toteutuskäytäntöihin sekä sopeutusprosessin luontaiseen epävarmuuteen ja muihin ominaisuuksiin). Analyysin tulee myös integroida julkisten ja yksityisten sidosryhmien ja loppukäyttäjien näkökulmat, soveltaa intersektionaalista lähestymistapaa ja sisältää sukupuolen mukaan eriteltyä dataa, kun se on relevanttia ja mahdollista. Kartoitettava ja analysoitava näyttöä tehokkaiden sopeutumiskäytäntöjen tunnistamiseksi ja validoimiseksi, jotka estävät virheellisen sopeutumisen ja auttavat tunnistamaan virheelliset käytännöt. Tätä varten tulee käyttää tapaustutkimuksia sopeutumistoimien, politiikkojen ja toimenpiteiden seurannassa ja arvioinnissa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä eri ominaisuuksiltaan ja ympäristöolosuhteiltaan moninaisilta alueilta ja sektoreilta. Loppukäyttäjien osallistumista suositellaan, jotta virheellisen sopeutumisen kokemukset voidaan kuvata luotettavasti ja realistisesti. Muiden lähteiden ohella suositellaan integroimaan näyttöä EU:n sopeutumismission aineistosta ja sitä varten. Saadut todisteet ja näkemykset tulee systematisoida ja liittää EU:n keskeisiin tietovarantoihin.

Mitä tämä tarkoittaa kaupungeille ja alueille

Alueet ja kaupungit, joilla on jo sopeutumissuunnitelmia ja jotka haluavat tarkistaa ne tahattomien vaikutusten varalta; tulokset syötetään Climate-ADAPTiin ja Sopeutumismission portaaliin. Aiheeton budjetti 18 miljoonaa euroa; odotetaan 3 apurahaa; 5–6 miljoonaa euroa per hanke. Hakuaika alkaa 17. marraskuuta 2026; päättyy 4. maaliskuuta 2027. Toimenpiteen toimivuuden tai haitallisuuden havaitseminen vaatii pitkiä, johdonmukaisia havaintojaksoja — joita Copernicus tarjoaa.